Itsensä johtaminen ja henkinen ylikuormitus
Julkisuudessa on nykyään usein uutisia työelämän aiheuttamista henkisistä ongelmista. Mielenterveyden sairauksista on tullut yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Ihmiset palavat suorituspaineiden alla henkisesti loppuun.
Näin ei aina ole ollut. Kun työ oli pääasiassa ruumiillista niin loppuun palaminenkin oli fyysistä, mutta kun työstä on tullut yhä enemmän henkistä, niin henkisesti myös uuvutaan.
Fyysisestä kuormituksesta toivuttiin lepäämällä, mutta henkisestä kuormituksesta toipumiseen suositellaan usein fyysistä suoritusta!
Muutoksen taustalla on luultavasti tavoitejohtaminen ja siitä aiheutuva itsensä johtamisen tarve. Työntekijöillä on tavoitteita, jotka pitäisi saavuttaa, mikä voi aiheuttaa stressiä, painetta ja sitä kautta uupumusta ja pahimmillaan loppuun palamisen.
Työntekijöiden odotetaan johtavan itseään niin, että he saavuttavat asetetut ja sovitut tavoitteet. Työntekijän on usein itse määriteltävä mitä hän tekee tavoitteittensa saavuttamiseksi.
Tavoitteiden lisäksi työelämässä on muitakin vaatimuksia, jotka ovat usein epämääräisiä. Tällaisia ovat mm omiin ja muiden tunteisiin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteistoimintaan jne liittyvät ns pehmeät asiat. On painetta olla ns hyvä tyyppi.
Henkiset haasteet on vaikea pala ratkaistavaksi
Ilmeisesti yksi yleinen ylikuormituksen aiheuttaja on tunne riittämättömyydestä. Ihmisestä tuntuu, ettei hänen voimansa riitä kaikkeen siihen, mitä häneltä vaaditaan. Mutta onko se totta?
Riittämättömyyden tunne palautuu heikkoon itsetuntoon. Jos itsensä tuntee hyvin pystyy arvioimaan mihin kykenee ja paljonko tarvitsee aikaa asioiden tekemiseen. Hyvin itsensä tunteva on tasapainossa, koska hän tietää mihin pystyy ja hyväksyy sen itselleen.
Ilmeisesti ristiriita toiveminän ja sen minän välillä, jollainen pelkää todellisuudessa olevansa, vaikuttaa riittämättömyyden tunteeseen, mikä puolestaan aiheuttaa loppuun palamista. On hyvä olla armollinen itselleen.
Oman itsensä mahdollisimman tarkka tiedostaminen juuri sellaisena kuin todellisuudessa oikeasti on, auttaa selviytymään työelämän paineista.
Valitettavasti juuri silloin kun paine on kovin ja olemme palamassa loppuun, meillä ei enää ole riittävästi energiaa käytettäväksi tarkkaan tiedostamiseen. On otettava etäisyyttä, mikä voi olla sitä, että nukkuu yön yli tai se voi olla treeni, joka vie ajatukset aivan muualle. Jollekin etäisyyden ottoa on ympäristön muutos kuten matka tai mökkiviikonloppu. Ideana kaikissa siirtää tarkkaavaisuus toisaalle siksi aikaa kunnes saa energiaa.
Tarkka tiedostaminen merkitsee, että tunnistaa mitä on tehtävä. Se on tehtävien selkeyttämistä ja kirkastamista.
Eräs esimiesasemassa oleva naishenkilö valitti stressiä, koska hänellä oli paljon asioita, jotka piti tehdä, mutta kun hän illalla luetteloi kaikki asiat, niin seuraavana päivänä lounaaseen mennessä hän oli tehnyt ne kaikki.
Päässä asiat pyörivät, mutta kun asiat laittaa paperille, ne jäsentyvät ja ulkoistuvat eikä niitä tarvitse pitää mielessä. Henkinen kuormitus alenee.
Vaikeiden asioiden ratkaiseminen on vaikeaa yhdestä syystä. Se syy on, ettei tiedä riittävästi, jotta ratkaisu olisi selvä. Tällöin avuksi on, että tekee luettelon asioista, joista tietää, ettei tiedä niitä.
Asia voi olla iso siinä mielessä, että se edellyttää pitkäaikaista ponnistelua, mutta ennalta ei tiedä miten pitkää, eikä mitä tarkkaan ottaen olisi tehtävä asian loppuun viemiseksi. Aina ei tiedä edes sitä, miltä lopputulos näyttää.
Tuollaisen ison asian käynnistäminen voi olla avain. Kun työn aloittaa, alkaa paljastua mitä työ vaatii ja kun vaatimukset kirkastuvat, homma alkaa yleensä sujua. Aloittaminen on siis A ja O.
Epäilen, että opiskelijat, joilla tutkinto jää lopputyötä vajaaksi, eivät koskaan aloittaneet lopputyön tekemistä ja, jos olisivat aloittaneet, olisivat todennäköisesti tehneet sen myös loppuun asti.
Mitä pidempi aikajänne on, sitä vaikeampi se on hallita. Kaukainen tulevaisuus on epävarmempaa kuin tämä päivä ja ensi viikko. Kun tarkkaavaisuutensa siirtää lähelle niin näkee selkeämmin. On lähes mahdotonta suunnitella koko elämä, mutta ei lainkaan mahdotonta suunnitella mitä tekee tänään, huomenna tai ensi viikolla.
Mielestäni yksi tärkeä asia on suojella omaa tarkkaavaisuuttaan. Se merkitsee sitä, että torjuu ulkoisia yrityksiä viedä tarkkaavaisuus toisaalle. Monet korkeassa asemassa olevat ihmiset oppivat, että elleivät he torju jatkuvasti muiden vaatimuksia saada heidän huomiotaan, niin heidän aikansa ei kerta kaikkiaan riitä.
Sama periaate sopii kaikille asemasta riippumatta. On hyvä osata torjua ulkoisia impulsseja, jotka siirtävät tarkkaavaisuuden toisaalle. Ei vastaa soittoon kun tärkeä asia on kesken, ei lue sähköpostia heti kun posti kilahtaa jne. Se on sitä, että viivyttää reaktioitaan.
Jos sallii kaikkien keskeytysten tulla puolustuksen läpi, ei hallitse aikaansa, mutta ei hallitse myöskään itseään, koska antaa tarkkaavaisuutensa ulkopuolisten armoille.
Kukaan ulkopuolinen ei voi täydellisesti sanoa miten toisen on toimittava, jotta hän ei palaisi henkisesti loppuun. On kuitenkin olemassa muutamia niksejä, joista voi olla apua. Kunkin on kuitenkin tutkiskeltava mikä itselle sopii ja rakentaa itselle sopiva tapa.
- torju häiriöt siksi ajaksi kun teet keskittymistä vaativaa tehtävää
- varaa kalenteriin aika, jolloin teet määrättyä tehtävää
- siirrä asioita tuonnemmaksi. Kun joku huikkaa ”puhutaanko tästä…” vastaa vaikka ”en nyt ehdi. Sopiiko että puhutaan siitä klo 16?”
- jätä kalenteriin vapaata aikaa yllättäviä uusia asioita varten.
- tutkaile milloin ole virkeimmilläsi. Jos virkeystasosi on korkein aamuisin, tee silloin voimakasta ajattelua vaativat työt.
- silloin kun virkeystasosi on alhaisin, tee rutiinit
- suunnittele 2-3 minuuttia tulevaa päivää tai viikkoa
Tavoitejohtamisen seurauksena on työntekijöitten on johdettava itseään, mikä aiheuttaa suorituspaineita ja henkistä ylikuormitusta. On tärkeää pyrkiä ennalta ehkäisemään henkistä ylikuormitusta.
Aiheeseen liittyviä muita Actionalin Katsauksen artikkeleita:
Kommentit
Itsensä johtaminen ja henkinen ylikuormitus — Ei kommentteja
HTML tags allowed in your comment: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>