Sanotaan, että itsensä johtamisessa onnistuva henkilö voi onnistua johtamaan muita ja, että ihminen, joka ei osaa johtaa itseään, ei osaa johtaa muitakaan. Itsensä johtaminen on välttämätön edellytys, että voi johtaa muita, mutta itsensä johtaminen ei vielä takaa, että on hyvä muiden johtaja.

Vaikka ei haaveilisikaan johtajan ammatista niin hyvä itsensä johtaminen on elintärkeä taito kaikessa tietotyössä.

Itsensä johtaminen on epäselviä ja jäsentymätön termi. Ei ole olemassa selkeää, yleispätevää ja tarkkaa selitystä sille mitä hyvin itseään johtava tekee. Meidän on helpompi määritellä, millainen on huonosti itseään johtava henkilö.

Hän tuntee todennäköisesti heikosti omat kykynsä ja rajansa, minkä vuoksi hän epäonnistuu usein ennustaessaan omaa suoritustaan ja sen tuloksia. Hänellä on vaikeuksia aikataulujen pitämisessä. Hän joutuu selittelemään paljon, mutta hän ei juuri koskaan myönnä itse tehneensä virhettä, jonka olisi voinut välttää, jos olisi toiminut toisin.

Itsensä johtamisen 2 tunnusmerkkiä

Itsensä johtamisen tunnusmerkit ovat, että

1. tunnistaa ja tiedostaa omat kykynsä ja rajoituksensa ja, että
2. tiedostaa todellisuuden sellaisena kuin se on siinä ympäristössä, jossa toimii.

Meillä on usein harhainen käsitys omista kyvyistämme. Yhtäällä saatamme kuvitella liikoja ja toisaalla vähätellä kykyjämme. Voimme olla sokeita itsemme suhteen. Joskus olemme myös epärehellisiä ja valehtelemme itsellemme olevamme kyvykkäämpiä kuin olemmekaan. Voimme olla myös ulkopuolisen paineen uhreja kuvitellen, ettemme kykene tiettyihin asioihin, koska joku on sanonut meille joskus niin.

Liikojen kuvittelusta ja itsensä vähättelystä voi pyrkiä pois tunnistamalla ja tiedostamalla itsensä rehellisesti sellaisena kuin on. Sillä on yleensä muutosta aiheuttava vaikutus. Jos me tiedostamme, että me olemme huono puhuja yleisön edessä, tulemme luultavasti heti paremmiksi. Todennäköisesti miettisimme, mikä puheessamme on ollut huonoa, vähentäisimme sitä, ja mikä on ollut hyvää, ja lisäisimme sitä. Miettimisessä saamamme palaute tulisi meidän muististamme, mutta voimme hankkia palautetta systemaattisemmin.

Esimerkiksi kun olemme tehneet myyntikäynnin niin voimme miettiä käynnin jälkeen, kun asiat ovat vielä tuoreessa muistissa, läpi asiakkaan kanssa käydyn keskustelun sellaisena kuin se tapahtui. Ei siis niin kuin toivoimme sen menevän vaan juuri niin kuin se meni. Mitä puhutiin ja, miltä puhutut asiat meistä tuntuivat? Mikä asia tai tapahtuma herätti meissä hermostuneisuutta, iloa, oli hauska tai aiheutti hyökkäävyyttä tai puolustautumista meidän tai asiakkaan taholta? Tekemällä tuollaisen jälkikatsauksen asiakaskäynneistä, opimme nopeasti itsestämme, mutta myös asiakkaasta, jolloin ehkä tunnistamme, miten meidän on toimittava jatkossa.

Itsensä johtamiseen kuuluu, että me tunnistamme omia hyviä työskentelytapojamme.

Vielä systemaattisempi keino omien kyvykkyyksien ja taitojen tunnistamiseen on palauteanalyysi, jota Peter F. Drucker ehdottaa. Jokaisen merkittävän päätöksen yhteydessä me kirjaamme ylös päätöksemme perusteet ja mitä odotamme päätöksemme johdosta seuraavan. Myöhemmin voimme tutkia tapahtuiko päätöksemme seurauksena se mitä odotimme.

Edellä oli siitä, miten me voimme pyrkiä tunnistamaan meidän omia kykyjämme ja työskentelytapojamme.

Hyvään itsensä johtamiseen kuuluu myös, että me suunnittelemme tekojamme tavoitteellisesti. Mietimme tavoitteemme ja suunnittelemme miten pääsemme tavoitteisiimme ja palauteanalyysimme kertoo miten hyviä me olemme.

Hyvän itsensä johtajan tunnusmerkki on, että hän osaa ennustaa tarkasti. Esimerkiksi kun meiltä kysytään kokouksessa mihin mennessä saamme sovitun asian tehdyksi, me joko osaamme sanoa ajankohdan, joka pitää, tai sanomme, ettemme vielä osaa sanoa, koska meiltä puuttuu joku tieto, mutta voimme sanoa heti tiedon saatuamme. Molemmat vaihtoehdot kertovat, että me olemme tilanteen tasalla.

Hyvään itsensä johtamiseen ei riitä, että opimme tunnistamaan omat kykymme hyvin, vaan meidän on myös tiedostettava mitä meidän ympäristömme meiltä edellyttää. Hyvä itsellemme esitettävä kysymys on: “mitä minun pitäisi tehdä?”, tai “mitä tilanne vaatii minulta?”, tai “miten voin antaa parhaan työpanokseni?”, tai “mitä tuloksia minun tulee saavuttaa?”.

Yhä useammat työvoimaan kuuluvat ihmiset, ja suurin osa tietotyöntekijöistä, joutuvat johtamaan itseään. Heidän pitää löytää oma paikkansa, jossa voivat antaa parhaan mahdollisen työpanoksen, sekä oppia kehittämään itseään. Lisäksi heidän tulee oppia muuttamaan aika ajoin tehtäviään sekä niiden tekemisen tapaa ja ajankohtaa.

Menestyksellinen ura koituu niiden kohtaloksi, jotka osaavat johtaa itseään hyvin.



Aiheeseen liittyviä muita Actionalin Katsauksen kirjoituksia:

• Coachaus käytöksen muuttamiseksi tai tulosten saavuttamiseksi
• Henkilöstön hyvä sitoutuminen näkyy parhaansa tekemisenä
• Myyntijohtajan tyypilliset ongelmat ja miten ratkaista ne
• Onko totta että myyjän ensin myytävä itsensä?
• Epävarmuuden sietäminen myynnissä