Omien vahvuuksiensa tunnistaminen ja vahvuuksien hyödyntäminen tuottaa tehokkuutta ja suurta menestystä. Peter Drucker on kirjoittanut, että ihmisen tulee selvittää mitkä ovat hänen vahvuutensa. Erityisesti tietotyötä tekevien on ponnisteltava omien vahvuuksiensa kirkastamiseksi, jotta he löytäisivät paikan, jossa he voivat käyttää vahvuuksiaan.

Vahvuuksien pohjalta toimiminen tarkoittaa, että me mieluimmin harkitsemme sitä mitä ihminen voi tehdä kuin sitä, mitä hän ei voi tehdä. Me emme kysy itsestämme emmekä muista “mitä minä/hän ei osaa tehdä?” vaan me kysymme “mitä minä/hän osaa tehdä epätavallisen hyvin?”

Vähäisen osaamisen alueisiin pitäisi uhrata mahdollisimman vähän työtä. Sen sijaan kannattaa keskittyä niihin osaamisalueisiin, joissa taidot ja taipumukset ovat valmiiksi hyvät. Jotkut heikkoudet voivat olla niin vakavia, että ne estävät meitä saamasta koskaan tilaisuutta käyttää vahvuuksiamme joten sellaiset heikkoudet on korjattava ensin.

Meidän on vain yllättävän vaikea selvittää, missä me olemme hyviä. Vaikeuden todistaa, että 93 % amerikkalaisista ja 69 % ruotsalaisista autoilijoista pitää itseään keskimääräistä parempana autoilijana. YLE:n nettikyselyn mukaan suomalaisista 76 prosenttia pitää itseään keskimääräistä parempana kuskina.

Saatamme uskoa olevamme hyviä väärissä asioissa. Sosiaalisessa mediassa esiintyy henkilöitä, jotka nimittävät itseään moniosaajiksi, mutta monille heistä on yhteistä, että he ovat työttömiä. Heidän mielestään työnantajat eivät ymmärrä heidän parin kuukauden pituisiin pätkätöihin perustuvia vahvuuksiaan. Ikävä kyllä epäilen, että työnantajat tunnistavat erittäinkin hyvin tyhjän puhuvat egon paisuttelijat.

Kukaan johtaja ei ole koskaan kärsinyt siitä, että hänen alaisensa ovat olleet vahvoja ja tehokkaita. USA:n terästeollisuuden isä Andrew Carnegie hakkautti omaan hautakiveensä “tässä makaa mies, joka tiesi kuinka tuoda palvelukseensa itseään parempia ihmisiä”. Jokainen Carnegien löytämä vahvuus oli vahvuutta tietyssä asiassa ja sopi tiettyyn työhön.

1 Halu ei ole vahvuus

Saatamme sekoittaa halun vahvuuteen. Einstein halusi soittaa viulua ja hän kuulemma soitti mielellään, mutta hän ei ollut hyvä viulisti. Hän oli vain keskinkertainen viulisti, eikä viulun soittaminen ollut Einsteinin todellinen vahvuus. Tietääkseni Einstein tajusi sen lopulta myös itse.

Se mitä me haluaisimme tehdä, vaikka soittaa viulua, ei ole välttämättä meidän vahvuus. Se mitä me teemme vastahakoisesti ja huonosti, ei myöskään ole meidän vahvuutta. Vastahakoisuus kertoo meille, mikä ei ole meidän vahvuutta, mutta halu tehdä ei ilmaise meidän vahvuutta.

2 Vahvuus on helppoutta

Oikea tapa löytää meidän vahvuutemme on ensin selvittää, mikä meille on helppoa.

Jos meillä on jotakin, johon uppoudumme pitkäksi ajaksi, se antaa meille vihjeen vahvuudestamme. Se on meille todennäköisesti helppoa, mutta lisäksi myös henkisesti palkitsevaa,

Valitettavasti helppous voi asettaa meille ansan sillä tavalla, että me emme kiinnitä huomiota sellaiseen, mikä on meille vaivatonta ja jossa onnistumme vaikka emme suuresti ponnistelisi. Kun emme kiinnitä huomiotamme, me emme myöskään osaa hyödyntää sitä mikä meille on helppoa tullaksemme todella hyviksi, vaikka me todennäköisesti menestyisimme suhteellisen helposti juuri niillä asioilla, jotka ovat meille helppoja.

Usein se minkä me saamme aikaiseksi pienellä ponnistelulla ja helposti, on meidän oikeaa vahvuuttamme ja olemme todella hyviä siinä. Meillä on toiveita, jotka eivät vastaa meidän kykyjämme, mutta myös kykyjä, joita emme huomio. Meidän on työskenneltävä voidaksemme tunnistaa oikeat vahtuutemme.

3 Omien vahvuuksien keksiminen on tärkeää

Jos tarraudumme siihen, mitä me haluamme tehdä, niin panostamme, opiskelemme, harjoittelemme ja hikoilemme, mutta tulemme vain keskinkertaiseksi. Näemme paljon vaivaa, mikä johtaa pahimmillaan vain turhautumiseen.

Nuori nainen oli hyvin turhautunut pyrittyään neljä kertaa turhaan Taideteolliseen korkeakouluun ja hän aikoi yrittää vielä viidennenkin kerran. Hän kuitenkin kertoi olevansa matematiikassa kympin oppilas, mikä on hänen vahvuutensa, joten ehdotin, että hän pyrkisi arkkitehtiosastolle, jossa matematiikasta on suuri apu, mutta jossa saa myös piirtää. Hän pääsi arkkitehtiosastolle ensimmäisellä kerralla.

4 Harjoita palauteanalyysia vahvuuksien tunnistamiseen

Drucker antaa neuvon vahvuuksiemme parempaan tunnistamiseen. Hän kutsuu sitä nimellä palauteanalyysi. Meidän on kirjoitettava muistiin tärkeän päätöksen ja toimenpiteen yhteydessä, mitä me odotamme tapahtuvan. Katsomme sitten myöhemmin muistiinpanoja ja vertaamme siihen muistiin panemaamme ennustetta siihen mitä todella tapahtui.

Opimme tunnistamaan kuinka hyvin ennustamme tekojemme seuraukset. Jos osumme hyvin ennusteissa, niin olemme vahvuutemme äärellä. Palaute analyysi paljastaa missä olemme hyviä. Se paljastaa myös mitä jätämme tekemättä ollaksemme parempia, ja se voi myös kertoa, mitä sellaista teemme, mikä sabotoi pyrkimyksiämme.

Palauteanalyysi antaa meille tietoa siitä miten me työskentelemme tuottavimmin ja miten me opimme. Jotkut oppivat parhaiten kuuntelemalla, toiset lukemalla, ja monet oppivat tekemällä parhaiten. Olemme myös tuottavimpia tietyntapaisissa työympäristöissä ja tilanteissa. Jotku ovat parhaimmillaan kriiseissä.

On hyvä tarkkailla omaa käyttäytymistä ja tunteita. Tuntiessaan valtavaa innostusta jostakin asiasta, se on merkki mahdollisesta vahvuudestasi. Toinen merkki on, kun huomaamme tekevämme toisin kuin muut tekevät. Silloin on hyvä tunnistaa ja kirjata ylös, miksi teemme toisin kuin muut. 

5 Vahvuuksien tunnistamisen keino on kysyä muilta

Voimme tehdä palauteanalyysin itse itsellemme. Toinen keino on pyytää palautetta muilta ihmisiltä. Voimme kysyä esimieheltä, kollegalta ja muilta, jotka tuntevat meidät, mitä he pitävät vahvuutena.

Muilta palautteen kysyminen ratkaisee sen ongelman, että me näemme itsemme helposti ruusuisten lasien läpi. Silmä ei näe silmää, mutta se näkee toisen silmän. Me ihmiset olemme tarkempia havainnoimaan muiden puutteet, mutta myös vahvuudet, kuin omamme. Siksi luotettavalta meidät tuntevalta henkilöltä saamamme aito todellinen palaute on meille arvokas.

On asema organisaatiossa mikä tahansa niin, muiden vahvuuksien tunnistaminen on eduksi, mutta jos olemme johtaja, on muiden vahvuuksien tunnistaminen oleellista, jotta voimme ohjata heitä käyttämään vahvuuksiaan omansa ja organisaation parhaaksi. Johtajana meidän on autettava muita tunnistamaan vahvuuksiaan ja niiden kehittämiseen.

Adam Grant on ehdottanut vahvuuksien selvittämisen keinoksi pyytää sähköpostilla tuttuja ja ystäviä kertomaan tarina siitä, kun olimme parhaimmillamme. Analysoimalla vastaukset ja löytämällä toistuvat asiat, voi päätellä vahvuudet.

Vahvuuksien tunnistamiseen auttavat seuraavat kysymykset:

• Mitä hän on tehnyt hyvin?
• Mitä hän tulee todennäköisesti myös tulevaisuudessa tekemään hyvin?
• Mitä hänen tulee oppia tai omaksua saadakseen täyden hyödyn vahvuuksistaan?

Vastaavat kysymykset me voime myös kohdistaa minä-muodossa itsellemme.

6 Kokemusten määrällä on merkitystä

Nuorilla ihmisillä on kaikkein vaikeinta olla selvillä omista vahvuuksistaan, koska heillä on vähän kokemuksia.

Eräs nuorimies halveksi myyntityötä, koska hänestä myyminen oli moraalitonta asiakkaan juksaamista ja peliä, johon hän ei halunnut osallistua. Sanoin ettei asia ole noin ja, että hänellä on vanhanaikaiset käsitykset. Myyminen on asiakkaan auttamista ja palvelemista. Näin, että nuorella miehellä oli synnynnäisiä lahjoja myymiseen, koska hän on sosiaalisesti erittäin osaava. Hänestä tuli niin hyvä, että kilpailijat kosiskelivat häntä palkkalistoilleen. Hän ei kuitenkaan lähtenyt ja on nykyään firman toimitusjohtaja.

Vanhemmiten kokemusta väistämättä kartuu. Opimme vääjäämättä omista vahvuuksistamme, mutta liian usein kantapään kautta. Ellemme koskaan selvitä objektiivisesti ympäristön toiveiden ja omien kuvitelmien muodostamasta hämärästä missä asioissa oikeasti olemme hyviä, teemme paljon vääriä valintoja ja saatamme turhautua ja katkeroitua.

Omien vahvuuksien tiedostamisen voi aloittaa nyt heti, mutta se on matka, joka ei pääty ensimmäiseen askeleeseen. Matkan aikana kuitenkin tapahduu edistymistä ja todennäköisyydet paranevat sen suhteen, että pääsemme parhaimmalla tavalla hyödyntämään sitä missä me olemme tosi hyviä. On hiukan ponnisteltava vahvuuksien tunnistamiseksi.

Organisaatioilla on sama haaste. Myös niiden on tunnistettava vahvuutensa. Perinteisen menetelmä on SWOT-analyysi, missä S tulee sanasta strenghts – vahvuudet.

Palauteanalyysi toimii myös organisaation asiayhteydessä. On vain seurattava miten hyvin ennustetut tulokset onnistuvat. Myös muilta saa arvokasta palautetta, koska organisaatio voi kysyä asiakkailta ja muilta sidosryhmiltä palautetta organisaatiosta ja saada selville organisaation vahvuuksia.



Lisää aiheeseen liittyen on muissa Actionalin Katsauksen artikkeleissa:

• Epävarmuuden sietäminen myynnissä
• Coachaus käytöksen muuttamiseksi tai tulosten saavuttamiseksi
• Myyntijohtajan tyypilliset ongelmat ja miten ratkaista ne
• Hyvä itsensä johtaminen on nämä 2 asiaa
• Hyvä ratkaisumyyjä osaa välttää nämä 2 virhettä